Miten villi länsi kuluttajien geenitestaus on yksilön tietosuojan kannalta?
DiagFactor Oy on Suomen ensimmäinen ja ainoa genomialan palveluyritys, joka on tuottanut verkkoon meille kaikille kansalaisille suunnattua tietoa geeniperimästä ja sen merkityksestä meidän kunkin hyvinvoinnille ja terveydelle.
Nyt jo suljetuilla Perimä ja terveys -sivulla oli yli 50 000 kävijää, joista lähes puolet palasi takaisin sivustolle useamman kerran. Geenit kiinnostavat!
Mikä erityistä, geenineuvojan etävastaanotolla voin auttaa sinua luotettavan hyvinvoinnin tai terveyden geenitestin valinnassa ja ymmärtämään ostamasi geenitestin arvoa – mitä tulokset merkitsevät ja mitä ne eivät merkitse.
Tällä kertaa pureudun Geenikuiskaajan blogissani asiantuntijoiden huoleen, että kuluttajien geenitestiyritykset voivat olla hallitsemattomia toimijoita lainsäätäjän säädösajattelun näkökulmasta. Pohdin, miten aiheellista on pelätä vaaraa, että yksittäisen kuluttajageenitestin ostaneen henkilön tietosuojaa loukataan esim. siten, että geenitestausyhtiö luovuttaa tai myy hänen tietojaan edelleen 3:lle osapuolelle? Miten epäluotettavia (tai luotettavia) ovat verkossa toimivien geenitestausyhtiöiden ICT-ratkaisut koskien yrityksen tietojenkäsittelyn tietoturvaa ja asiakkaan yksityistä tietosuojaa?
Tässä blogissa keskitytään sellaisiin geenitestausyhtiöihin, joilla on oma märkä DNA-laboratorio. Huomiotta jäävät ne ohjelmistoyritykset, joihin ladataan muualla tuotettu raakadata lisäanalyysejä ja raportteja varten.
Miksi genomitiedon väärinkäytön uhka pelottaa niin kovin?
Kuluttajien geenitestaus (DTC – Direct To Consumer genetic testing) tuottaa valtavasti uutta geenitietoa. Jatkuvasti laajenevan ja monimutkaistuvan geenitiedon luottamuksellinen säilytys ja jatkokäyttö herättävät kuluttajassa kysymyksiä: Miten verkkokaupan maksutapahtuman tietosuoja on järjestetty? Mitä loppunäytteelle tapahtuu? Mihin analysoitu data tallennetaan? Miten kauan dataa säilytetään? Kenellä on pääsy dataan? Kenelle dataa jaetaan, mikäli jaetaan? Miten perun suostumukseni?
Jokaisen ihmisen geeniperimä on erilainen. Ainutkertaiset geenivariantit määrittävät sen miltä näytämme, miten käyttäydymme, mihin tauteihin sairastumme ja mitkä reseptilääkkeet tehoavat. Perimän lisäksi myös elintavoilla, elinympäristöllä ja sairauksien hoidolla on suuri vaikutus ihmisen kokemaan hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi sattuma tuo oman osansa, kuten syövän synnyn ja kehittymisen.
Ihmisen geeniperimä (genomitieto) on luonteeltaan arkaluontoista terveys- ja sairaushistoriatietoa, joka täytyy varovaisuusperiaatteen mukaisesti suojata tehostetusti, koska:
- tulos on terveystulevaisuutta ennakoivaa
- tulosta ei voi perua
- tulos koskee myös sukulaisia
- tulos voi antaa tietoa vielä syntymättömistä lapsista
- taudin hoitokeinoja ei aina ole
- tulosten varmuus vaihtelee
Yleisimmät pelot kohdistuvatkin siihen, että kaupalliset geenitestausyhtiöt käyttävät saamaansa luottamuksellista genomitietoa väärin: Pelätään, että yksilötasoisia genomitietoja annetaan hallitsemattomasti (oikeudettomasti) ilman asiakkaan lupaa edelleen
- lääketeollisuudelle
- vakuutusyhtiöille
- pankeille
- työnantajille
- hallinnollisten sosiaalitukien päätösten tekoon
- isyyden tai muun sukulaisuuden selvittämiseen
- rikostutkintaan
Tai, että genomitiedot johtavat yksilön syrjintään työpaikalla esim. geneettisen sairastumisriskin perusteella.
Ovatko nämä uhkat totta vai asiantuntijoiden ideologiaa yksilön kannalta? Entä jos kyseessä on yksilöllisyysharha yksittäisen geenitestatun henkilön genomin arvosta ja mielenkiintoisuudesta?
Yksilöä ei voi tunnistaa pelkän geenitestin tuloksen perusteella
Yksilön tunnistaminen pelkästään geenitietojen perusteella on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Geenitiedon perusteella voidaan päätellä helposti jotain yksilöstä, esimerkiksi sukupuoli ja mihin sukuun hän kuuluu.
Jotta geenitieto voitaisiin yhdistää yksilöön, tietoa täytyisi voida vertailla yksilöltä itseltään tai eri rekistereistä saatavan muun tiedon kanssa. Tällöin henkilön tunnistus on mahdollinen.
Kun ajatellaan esimerkiksi tilannetta, että pöydän lasipinnalla on sormenjälki, niin sen perusteella ei voi päätellä, että yksilöllä on ruskeat silmät. Sormenjäljen perusteella henkilö voidaan tunnistaa vain, jos vertailujälki on jo olemassa poliisin rekisterissä.
Sama pätee geenitestin tulokseen. Vaikka geenitestin OCA2-geenin tietyn snp-variantin genotyyppitulos AA kertoo, että testatulla yksilöllä on todennäköisesti ruskeat silmät, niin tarvitaan yksilöivää vertailutietoa, jotta henkilö voidaan tunnistaa.
Korkean tietoturvan käyttöympäristö
Geenitestausyhtiöt hallinnoivat näytteitä, eristävät genomaalista DNA:ta, analysoivat genomia (snippejä) ja tarjoavat genominlaajuisia analyysipalveluita. Koska genomitiedot ovat yrityksen liiketoiminnan ydintä ja arkaluontoista henkilötietoa, ne halutaan ja ne täytyy suojata tehostetusti.
Geenitestausyhtiöt ovat usein tietojenkäsittelyn korkean tietoturvan pioneereja – Mikä datan tallennuksen pilvivaihtoehto ja datan käsittelyn hiekkalaatikko ovat ne tietoturvallisimmat ratkaisut käsitellä massiivisia BIG-data -aineistoja.
Kun kuluttaja hankkii verkkokaupasta geenitestin, niin kotiin tulevassa näytteenottolaitteessa on tunnistekoodi. Geenitestausyhtiö saa tietää asiakkaan antamat yhteystiedot, miltä tietokoneelta ip-yhteys on luotu ja mitä pankkitiliä on käytetty maksutapahtumassa. Henkilötunnistetta (SOTU, ID) ei kysytä.
Asiakkaan näyte (posken limakalvolta, syljestä tai verestä), eristetty DNA, raakadata ja analyysitulokset tunnistetaan märkä DNA-laboratoriossa ja tietokannoissa näyteputken tunnistekoodin avulla. Geenitestausyhtiöt operoivat tunnistekoodilla. Koodattuja tietoja analysoidaan suljetussa, korkean tietoturvan käyttöympäristössä. Tietoturvan tasoa seurataan (auditoidaan) jatkuvasti ja pidetään huolta siitä, että se on ajan tasalla. Se on liiketoiminnan pihvi.
Geeninäytteen tunnistekoodi
Suuri osa kuluttajien geenitestausyrityksistä korostaa GDPR-tiedotteessa, etteivät ne luovuta asiakkaan tietoja ulkopuoliselle 3-taholle. Kuitenkin tietyt (korkean kliinisen laboratorion laatutason omaavat) geenitestausyhtiöt tekevät lääketeollisuusyhteistyötä esim. COVID-19 taudin genetiikan selitysroolin selvittämiseksi. Tällöin geenitestausyhtiö voi pyytää asiakkaalta lupaa käyttää hänen tietojaan ja kysyä lisää terveystietoja. Kun yhtiö saa asiakkaalta luvan käyttää lisätietoja, niin tilastotasoisia tietoja voidaan luovuttaa lääkeyritykselle anonyymeinä siten, että yksittäistä ihmistä ei voi tunnistaa.
Kansainväliset geenitestausyhtiöt ja globaalit lääketeollisuusyritykset eivät ole kiinnostuneita yksilötason geenituloksista, saati henkilötiedoista! Väestötason tietokantojen rakentuminen kiinnostaa.
Väestötason populaatiogenetiikka ja ei-tunnisteellinen anonymisoitu genomi- ja terveysdata ovat globaalin talouden uusi musta kulta – Se mistä louhitaan uusia snippejä (geenivariantteja) geenipaneeleihin ja eri tautien täsmälääkehoitoihin. Isoissa vestöaineistoissa melun ja analyysivirheiden määrä vähenee ja tilastolliset totuudet (syy-seuraussuhteet) tulevat aidommin esille.
Yksilön tietosuoja ja tiedon luvitettu jatkokäyttö
Kun asiakas antaa geenitestausyhtiölle tietoisen luvan säilyttää hänen DNA-näytteensä ja jatkokäyttää raakadatasta kertynyttä valtavaa datamäärää, tulee variaatiotason analyysituloksista osa yhtiön viitetiedostoa eli anonyymia tilastotietoa. Tällöin asiakas voi myös saada (samaan hintaan) oman geenidatansa päivityksiä vuosien ajan ja jopa kutsun osallistua kysely- tai genominlaajuiseen tutkimukseen. Asiakkaan itsestään saama tieto kasvaa siten kumulatiivisesti.
Ohessa malli, miten kuluttaja voi antaa vapaaehtoisen ja tietoisen suostumuksen geenitestin tekoon ja miten geenitestattava suojataan niin ettei yksittäistä yksilöä voi tunnistaa.
Kontrollin tasoja on useita ja sinä asiakkaana päätät tietosuojan tasosi:
- Yrityksen käyttöehtojen ja rekisteriselosteen hyväksyminen (=tietoinen suostumus)
- Lupa näytteen (tai eristetyn DNA:n) säilyttämiseen tunnistekoodattuna ilman asiakastietoja
- Lupa raakadatan käyttämiseen tuotekehityksessä
- Lupa variaatiodatan käyttöön tilastollisessa populaatiotutkimuksessa
- Lupa kontaktoida osallistumisesta jatkotutkimukseen
- Lupa kontaktoida uusista tuloksista
- Oikeus tarkistaa ja seurata tietojensa käyttöä
- Oikeus peruuttaa suostumus ja kieltää näytteensä sekä tietojensa jatkokäyttö, milloin tahansa
Vastaavasti asiakas voi heti oman tulosraporttinsa saatuaan (ja raakadatan ladattuaan) pyytää poistamaan näytteensä ja kaikki kertyneet asiakas- ja geenitiedot yrityksen rekistereistä. Tällöin tietty myös geeniraportti poistetaan ja alustalle pääsy evätään.
Periaatteessa ihmiset voivat siis luottaa siihen, että geenitestausyhtiöissä näytteet ja tiedot ovat hyvässä suojassa luvattomalta väärinkäytöltä. Lisäksi luvitetulla jatkokäytöllä näytteet ja terveystiedot voivat olla jopa hyväksi koko ihmiskunnalle, kun taistellaan globaaleja terveysriskejä kuten viruspandemioita vastaan.
Tavallaan meidän kunkin genomi kuuluu ihmiskunnalle, ei yksilölle.
Kaavakuva miten yksilön tunnisteellinen henkilötieto irrotetaan DNA-näytteestä geenitestiyrityksessä
Miten rakennetaan väestötason luottamus, että yksilön genomitietoja ei käytetä oikeudettomasti häntä vastaan?
Tietosuojahuolessa on pohjimmiltaan kyse epäluottamuksesta geenitestausyhtiöiden moraaliin ja etiikkaan. Pahimmillaan genomialan yrittäjiä kutsutaan käärmeöljykauppiaiksi. On tunnistettu, että terveysyritykset – kuten kaupalliset sairausriskianalyysejä tarjoavat DNA-geenitestausyhtiöt – tarvitsevat valvontaa. Suomessa valvova taho tällä hetkellä on Valvira.
Miten sitten rakentaa yleistä kansalaisten luottamusta siihen, ettei yksilön genomitietoja käytetä väärin häntä vastaan ja että hänelle tahdotaan hyvää? Entä jos yksilön geenitestistä saama terveyshyöty onkin merkittävä muutostekijä paremman jaksamisen ja voinnin kannalta? Entä jos omaan DNA-ytimeensä tutustuminen onkin ihan ok ja että tästä geeniviihteestä tulee elämää rikastuttava kokemus?
Suomeen valmisteltiin useampi vuosi genomilakia, jolla tavoiteltiin eettisiä periaatteita ja laillista säädösympäristöä, millä genomitietoa (geenitestejä) voidaan käyttää hallitusti terveydenhuollossa yksilön ja kansanterveyden tarpeista lähtien.
Puolueetonta tutkimustietoa geenitestauksen (yksittäisten geenitestien, geenivarienttien) terveyshyödyistä ja vaikuttavuudesta tarvitaan ennen kuin sopivaa lääkitystä, kansantautia tai syöpää ennakoivan geenitestin voi saada terveyskeskuskäynnillä.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on ollut vilpitön halu rakentaa väestötason luottamusta, jolloin genomitieto voisi olla myös Suomen valtion tulovirran uusi musta kulta: Ekosysteemi, missä Suomi on houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö kotimaassa sekä ulkomailla toimiville yrityksille.
Tarvitaan kilpailukykyinen genomi- ja terveyspalveluiden yksityissektori ja sen mahdollistamia investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja ALV-kertymää julkisen sektorin rattaiden pyörittämiseen.
Genomilakia valmisteltaessa pohdittiin oheisia asiakokonaisuuksia:
- mikä viranomaistoimija voi taata datan tallennuksen ja käytön korkean tietoturvan (genomikeskus)
- miten genomitiedon oikeudeton käyttö terveydenhuollossa estetään
- miten väestön yleistä luottamusta ylläpidetään
- miten ihmiset kykenevät hyödyntämään genomitietoa omassa elämässään
Genomilain valmistelu keskeytettiin STM:n toimesta vuonna 2023.
Hakkerien hyökkäykset paljastavat yritysten tietoturvan ja yksilön tietosuojan haavoittuvuuskohdat
Hakkereilla on keskeinen osuus osoittaa, miten haavoittuvia (tai kestäviä) geenitestausyhtiöiden tietoturva- sekä asiakkaiden tietosuojaratkaisut ovat. He ovat taitavia tietokoneharrastajia, hyvässä ja pahassa.
Hakkerin työmaalle ja työkalupakkiin kuuluu mm henkilötieto ja miten sitä voi käyttää tietomurron välineenä.
Henkilötiedoksi lasketaan mikä tahansa sellainen tieto, josta henkilön voi tunnistaa. Näitä tunnisteellisia tietoja ovat henkilötunnuksen (SOTU, ID) lisäksi esimerkiksi nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tietokoneiden ip-osoitteet, pankkitiedot ja biometriset tunnisteet kuten sormenjälki, kasvojen tunnistus ja puhujan tunnistus.
Entä, voidaanko DNA-sukulaisuutta osoittavat DNA-segmentit lukea biometriseksi tunnisteeksi yksilön ja lähisukulaisten osalta? Tietohyökkäys esimerkiksi maailman suurinta 23andMe geenitestausyhtiötä ja biopankkia vastaan voisi valaista tätä rikosmuotoa.
Pelaa verkkokaupassa varman päälle
Kuluttajan geenitesteillä voi tällä hetkellä leikkimielisesti tunnistaa kuka on luonteeltaan Warrior (soturi) ja kuka Worrier (murehtija). Kyseessä on COMT-geenin tietyt snp-variantit.
Katekoli-O-metyylitransferaasientsyymi eli COMT on entsyymi, jonka tehtävänä on estää hermosolujen impulssien kulkemista. Entsyymi toimii lisäämällä hermoimpulssien välittäjäaineisiin metyyliryhmän.
Kun Warrior tai Worrier ostaa verkkokaupasta kuluttajan geenitestin, niin hän voi toteuttaa omaa riskinsietokykyään suhteessa geenitestausyhtiössä piilevään tietosuoja- ja tietoturvauhkaan.
Esimerkki geeniviihteellisestä tavasta kuvata käyttäytymismalleja
Rohkea Warrior tilaa geenitestin verkkokaupasta omalla nimellään ja antaa luvan näytteensä ja datansa jatkokäyttöön yrityksen ja ihmiskunnan hyväksi. Henkilökohtaisen raakadatan ja tulosraportin hän säilöö oman tietokoneen kautta pilveen.
Vastaavasti arka (huolellinen) Worrier voi tilata geenitestin esim. keksityllä nimimerkillä tai GenePlanet geenitestausyhtiön jälleenmyyjän verkkokaupasta. Tällöin näytteen tunnistekoodi on kytketty alihankintayhtiön juokseviin asiakasnumeroihin, joissa ei ole ID-henkilötunnistetta. Alihankintayhtiö puolestaan voi – asiakkaan pyytäessä – poistaa kaikki hänen tietonsa GenePlanet yhtiön tietokannoista siinä vaiheessa, kun tulokset ovat saatavilla asiakkaan tietokoneella ja sovelluksessa.
Tällöin tietty jälleenmyyjä = alihankintayhtiö itse voi olla hakkerin tietomurron ja kiristyksen kohde.
Joten yhteenvetona, varovaisuuden ja tietoturvarikoksen osalta verkossa toimiva asiakas itse ja hänen tietokoneensa voi olla se tietomurron mahdollistava heikko lenkki.
Kuitenkin oman tietokoneen henkilötiedot (kuten maksuvälineet, salasanat, passin, henkilötodistuksen, testamentin, tallennetun raakadatan ja tulosraportit) voi suojata korotetulla pilvipalvelun turvatasolla, jolloin suoja mahdollisia (kansainvälisiä) identiteettivarkauksia vastaan on parempi.
Kun harkitset kuluttajan geenitestin hankkimista, suosittelen tutustumaan heti alkuun eri yhtiöiden GDPR-ratkaisuihin. Niitä vertailemalla saat tietoa, miten eri yhtiöt suojaavat ja käsittelevät asiakastietojasi.
Lopuksi se tärkein geenikuiskaajan vinkki, miten voit suojata itsesi, kun asioit kansainvälisen tai kotimaisen geenitestiyrityksen verkkokaupassa – ole erityisen huolellinen sellaisten henkilötietojen luovuttamisen suhteen, joista sinut voit tunnistaa.
Mikäli joudut tietojen kalastelun, huijauksen, tietomurron tai identiteettivarkauksen uhriksi, niin toimi heti
Ohessa Iltalehdessä ollut katsaus 5 tilanteesta, joihin tietojen kaappaminen voi johtaa ja ohjeet, miten toimia:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/4eaf9d4f-7369-4208-9445-c60309b26eaa
Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa myös seikkaperäiset ohjeet tilanteisiin, joissa henkilö on joutunut tietomurron kohteeksi. Asiasta kannattaa ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle sekä tehdä poliisille rikosilmoitus.
Liikenne- ja viestintäministeriö on avannut sivuston, jossa on ohjeet yksityisyyden suojaa rikkovan tietovuodon tai identiteettivarkauden kohdatessa sinut koskien esim. terveytietojen vuotamista verkkorikollisten käsiin:
Tervetuloa geenineuvojan etävastaanotolle! Avoinna arki-iltaisin (ma-to) klo 17-20. Voit valita joko hyvinvoinnin tai terveyden geenineuvonnan.
Geenikuiskaajan blogin kirjoittaja Merja Auvinen on digitaalisen genomiterveysyhtiö DiagFactorin perustaja ja Suomen 1. hyvinvoinnin geenineuvoja, Helsingin yliopiston filosofian tohtori ja syöpäbiologian dosentti sekä Aalto yliopiston Executive Education liikkeenjohdon executive MBA ja TAMKin genomitiedon ammatillinen opettaja.
Merja on toiminut Terveysteknologia Ry:n genomiteollisuusjaoston varapuheenjohtajana vuodesta 2017 lähtien. Jaostolla oli keskeinen rooli genomilain valmistelussa ja arvioinnissa.
Merja on kirjoittanut ’Geenit ja minä’ e-kirjan sekä lukuisan joukon geenineuvonnan eri osa-alueiden geenioppaita. Hän on tehnyt pitkän uran akateemisena tutkijana, lääketeollisuuden tieteellisenä asiantuntijana ja terveysteknologian yrittäjänä. Hänen erityisosaamisalueisiinsa kuuluu myös ihmisten kohtaaminen NLP-tekniikoin.
