Ylläty Apteekkariliiton jäsenapteekissa – geenitestit tulevat osaksi itsehoitoa

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Evogenom Oy ja Apteekkariliiton tytäryhtiö Medifon

Meidän kansalaisten rooli ja vastuu omasta terveydestämme on kasvamassa, kun julkinen terveydenhuolto ei pysty meitä kaikkia huomioimaan rajallisten henkilö- ja talousresurssien maailmassa. Suomessa onkin pikkuhiljaa saatavilla koko joukko terveystuotteita ja -palveluita, joita voimme ostaa ilman lääkärin lähetettä ja jotka mahdollistavat ’minä päätän ja toimin’ -mentaliteetin.

Yksi kansalaisen keino vaalia toimintakykyisenä veronmaksajana pysymistään on järkevä lääkkeiden ja ravintolisien käyttö:

• Millainen lääke sopii sinun potemaasi vaivaan?

• Mitä ravintolisiä mahdollisesti tarvitset tukemaan hyvää oloasi?

Nyt sinulla on mahdollisuus hankkia toimiva työkalu noiden kysymysten vastaamiseen, kun Apteekkariliiton jäsenapteekkien (Vihreän Ristin yksityisapteekkien) itsehoitohyllyjen ja verkkokaupan valikoimissa on tarjolla hyvinvoinnin geenitesti. Testin taustalla on kotimainen avainlippuyritys Evogenom Oy, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia ihmisgenetiikan avulla.

Vihreän Ristin tuoteryhmän APTEEKKI geenitesti Pharman geenitulokset antavat yksilölliset ohjeet lääkityksen ja ravintolisän valintatilanteeseen

APTEEKKI geenitesti Pharman raportti pitää sisällään tietoa farmakogeneettisistä ominaisuuksista, levosta ja unesta, luontaisesta ruokavaliosta sekä taipumuksesta muutamiin allergioihin. Geenianalyysi on kartoitus yksilön geneettisistä ominaisuuksista, mutta se ei ole kliininen geenidiagnoosi.

https://www.apteekki.fi/apteekki-tuotesarja/arjen-apuvalineet/apteekki-geenitesti-pharma.html

https://www.verkkosivuapteekki.fi/APTEEKKI-Geenitesti-Pharma/en

Ohessa on avattuna, miten lääkkeet ja ravintolisät luokitellaan lääkehuollon näkökulmasta:

Reseptilääkkeet parantavat sairauksia, lievittävät oireita ja ehkäisevät sairauksia. Suomessa apteekeissa on myynnissä vain sellaisia lääkkeitä, joiden laatu, teho ja turvallisuus on tutkittua. Tehokkaalla lääkehoidolla voi kuitenkin olla aina myös haittavaikutuksia.

Itsehoitolääkkeet voit ostaa apteekista ilman reseptiä, ja ne ovat aktiivinen osa itsehoitoa. Itsehoitolääkkeitä käytetään silloin, kun oireet viittaavat selkeästi sellaiseen sairauteen, jonka oireet ovat niin lieviä tai tilapäisiä, ettei lääkärin arviota tarvita. Sekä silloin, kun lääkäri on todennut lääkityksen tarpeen aiemmin. Esimerkiksi flunssaan liittyvää kuumetta voi alentaa kipulääkkeillä ja nenän tukkoisuutta helpottaa nenäsuihkeilla. Lisäksi esimerkiksi siitepölyallergian hoitoon voidaan käyttää jo aiemmin sopiviksi todettuja allergialääkkeitä.

Ravintolisät voivat olla vitamiineja, kivennäisaineita tai hivenaineita, joilla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus vointiin. Ravintolisiä voivat olla myös erilaiset ravintoa täydentävät tuotteet kuten kuidut, aminohapot, ravintorasvat, rasvahapot ja hiilihydraatit sekä kasvit, yrtit tai mikrobit. Ravintolisät eivät saa olla terveydelle vaarallisia.

Samat lääkkeet eivät sovi kaikille

Aiemmin lääkärillä oli yksin päätösvalta lääkevalinnan suhteen. Nyt aktiivinen kansalainen voi selvittää osan itselleen parhaiten sopivista lääkkeistä käymällä Vihreän Ristin apteekissa ja ostamalla PHARMA-testin.

Ihmisen perintötekijät eli geeniperimä voi vaikuttaa merkitsevästi lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen, kuten haittoihin eli sivuvaikutuksiin. Geeniperimän merkitystä sopivan lääkkeen valinnassa ja ei-sopivan lääkkeen karsinnassa voidaan selvittää farmakogeneettisellä geenitestauksella.

Farmakogenetiikka tarkoittaa tieteenalaa, joka tutkii geneettisiä variaatioita, joilla on vaikutusta lääkeaineiden aineenvaihduntaan ja niiden vaikutuksiin elimistössä.

Lääkkeen aineenvaihdunnalla tarkoitetaan sitä, miten lääke imeytyy (AUC), jakaantuu (C_max) ja poistuu (t_1/2) elimistöstä.

Yleensä lääkeaineella pyritään joko vahvistamaan tai estämään elimistön omaa fysiologista toimintaa. Tavoitellaan lääkevastetta ja hyvää hoitotulosta. Kun lääke vaikuttaessaan aiheuttaa haitallista ja muuta kuin aiottua vaikutusta, puhutaan haittavaikutuksesta.

Lääkkeen aineenvaihduntaan ja tehoon vaikuttavat geenien ohella myös henkilön sukupuoli, ikä, pituus, paino, pitkäaikaissairaudet, maksa- ja munuaissairaudet, allergiset reaktiot ja muu lääkitys. Lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia toisten lääkkeiden kanssa.

Vaikka kansalainen voi olla pro-aktiivinen hänelle sopivan lääkkeen selvittämisessä esim. hankkimalla PHARMA-testin, niin vain lääkäri voi kirjoittaa lääkemääräyksen eli reseptin. Lääkärille henkilön yksilöllisten geeniominaisuuksien huomioiminen oikean lääkkeen ja annostuksen valinnassa on osa nykyaikaista ja taitavaa lääkkeiden määräämistä.

Miksi ostaa ennakoiva farmakogeneettinen geenitesti?

Tunnetaan joukko sairauksia ja hoitotilanteita, joissa käytettävillä lääkkeillä tiedetään olevan geeneistä johtuvia yksilöllisiä eroja tehossa ja siedettävyydessä. Tällaisia tiloja ovat mm

• kipu
• masennus
• sydänongelmat
• rytmihäiriö
• verenohennus
• korkea kolesteroli
• närästys
• hormonaalinen lääkitys
• autoimmuunireaktiot
• infektiot
• syöpä
• nukuttaminen leikkauksen aikana

Mikäli sinulla on ollut aiemmin selkeästi todettuja haittavaikutuksia tällaisten tilojen lääkehoidoista tai kokemusta riittämättömästä lääkityksen tehosta, sinulle on todennäköisesti hyötyä farmakogeneettisestä geenitestistä.

Geeniperimä vaikuttaa entsyymien, kuljetusproteiinien ja hormonien aktiivisuuteen ja sitä kautta useiden lääkkeiden aineenvaihduntaan ja tehoon. Toiselle sama lääke voi tuntua tehottomalta ja toiselle sama lääke saattaa aiheuttaa arkea haittaavia vaikutuksia.

Geenitesti tunnistaa erityisesti ne (punaiset ja oranssit) CPIC-lääkkeet, jotka eivät sovi ja/tai joiden annostelua pitää ’rukata’. Sopimattomat lääkkeet ovat siis sellaisia, jotka ovat teholtaan riittämättömiä tai aiheuttavat (erittäin) vakavia haittoja. Kun sellaiset lääkkeet tiedetään ennalta, niin kiireisessä ja/tai paineistetussa hoitotilanteessa tulee valittua oikea lääke ja annos. Voidaan välttyä hoitovirheiltä, jopa turhilta kuolemilta. 

Sopiva lääke on puolestaan tehokas ja hyvin siedetty. Sopiva lääkitys lisää potilaan hyvinvointia ja säästää terveydenhuollon aikaa, vaivaa, resursseja ja kustannuksia.

Farmakogeneettinen geeniprofiili (FG-profiili) auttaa lääkäriä ennakoimaan lääkkeiden vaikutuksia sekä annostelemaan lääkkeitä aiempaa turvallisemmin ja tehokkaammin. Esimerkiksi masennuksen hoidon Käypä hoito -suositus kehottaa harkitsemaan geenitestiä, jos oireet eivät helpota (tehoton lääke), henkilön kokemat haittavaikutukset ovat voimakkaita tai jos haitat ilmenevät jo pienillä lääkeannoksilla.

Ennakoivalla geenitestauksella voidaan vähentää lääkärin perinteisen ’Yritys ja erehdys -toimintatavan’ tuottamaa harmia ja kärsimystä potilaalle, kun sopivaa lääkettä ja annosta etsitään, joskus jopa vuosia. Samalla genofarmakologia (genetiikan ohjaama lääkevalinta) mahdollistaa lääkärin kokemat toistuvat onnistumiset työssään.

Farmakogeneettisen testipaneelin tulosten hyödyt listattuina:

• Lääkitysvaihtoehtojen lista lyhenee
• Nopeuttaa oikean reseptilääkkeen ja annoksen valintaa
• Oikein valittu lääke on tehokas
• Oikein valittu annos minimoi haitat
• Tehoton lääke on vaihdettavissa tehokkaaseen
• Haittoja aiheuttavan lääkkeen annosta voidaan muuttaa
• Haittoja aiheuttava lääke voidaan vaihtaa

APTEEKKI geenitesti Pharma – Vihreän Ristin apteekkiketjun itsehoitotuote

Kun päätät ostaa kuluttajille suunnatun hyvinvoinnin geenitestiin, suuntaa kävelyreitti Vihreän Ristin apteekkiin. Apteekin osaava henkilökunta auttaa sinua PHARMA-testin hyötyjen ja haittojen puntaroinnissa sekä tietoisen geenitestauspäätöksen teossa.

PHARMA-testi vaatii pientä ennakkovalmistautumista, kuten olla syömättä, juomatta, tupakoimatta, pesemättä hampaita ja ilman purukumia puoli tuntia ennen sylkinäytteen antoa. Sylkinäyte postitetaan kotimaiseen DNA-laboratorioon.

PHARMA-testin tulokset valmistuvat noin kuukauden kuluttua näytteenotosta. Geeniraportin ja raakadatan palautus tapahtuu suojatun sähköpostin kautta.

PHARMA-testin raportti kattaa lääkevastegeenien analyysitulokset ja tietoa vitamiinien, kivennäisaineiden sekä hivenaineiden (eli ravintolisien) luontaisista tasoista elimistössä. Lisäksi analyysissä on henkilökohtaista geenitietoa unesta, levosta ja syömistottumuksista.

Suosittelemme, että PHARMA-testin tulokset saatuasi varaat ajan DiagFactorin geenineuvojalle tulosten läpikäymistä varten. Geenineuvoja auttaa sinua ymmärtämään tulosta ja kertoo, miten saat raportin terveyshyödyt käyttöön mm apteekkikäynnillä tai lääkärin vastaanotolla.

https://diagfactor.com/tuote/terveyden-geenineuvonta/

PHARMA-testin tulokset vaikuttavat noin 80 lääkkeen sopivuuteen

Suomessa myytäviä lääkkeitä on noin 2 000. Niistä noin 7 % on sellaisia CPIC-lääkkeitä, joiden farmakogenetiikasta on niin paljon tutkittua tietoa, jota voi ja kannattaa hyödyntää, kun lääkäri pohtii lääkityksen aloittamista tai vaihtamista.

Lääkäreiden ja apteekkareiden kouluttaminen CPIC-lääkelistan (punalippulääkkeiden) osaajiksi on olennaista, jotta genomitieto voidaan ottaa hallitusti hyötykäyttöön terveydenhuollossa.

Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC®) on kansainvälinen yhteenliittymä, joka koostuu vapaaehtoisista asiantuntijoista ja pienestä omistautuneesta henkilökunnasta, jotka ovat kiinnostuneita farmakogeneettisten testien käyttöön oton helpottamisesta potilaiden hoidossa.

Vihreän Ristin apteekin laajalla PHARMA-geenitestipaneelilla saadaan lisätietoa noin 80 CPIC-lääkkeen sopivuudesta ja sopimattomuudesta.

Suurin osa PHARMA-testin tulosten perusteella huomioitavista lääkkeistä on reseptilääkkeitä, joiden patenttisuoja on päättynyt. Mukana on myös apteekkien itsehoitolääkkeitä (flunssa, kipu, allergia) sekä sairaalavalmisteita, kuten anestesia- ja syöpälääkkeitä.

Testissä analysoidaan 20 geenin tunnettuja geenivariaatioita: ABCB1, BCHE, CYP1A2, CYP2B6, CYP2C9, CYP2C19, CYP3A4, CYP3A5, DPYD, F2, F5, G6PD, IFNL3, SLCO1B1, TPMT, UGT1A1, UGT1A9 ja VKORC1.

PHARMA-testillä ei havaita tutkittavien geenien harvinaisia variaatioita eikä CYP2D6-geenin muunnoksia. CYP2D6-geenin puuttuminen analysoitavien joukosta johtuu sen vaativasta geenianalytiikasta. CYP2D6 vaikuttaa kuitenkin useiden yleisesti käytössä olevien lääkkeiden vasteeseen (noin 25 % reseptilääkkeistä), joiden joukossa on mm mieliala-, kipu-, sydän- ja syöpälääkkeitä.

Laajan geenitestipaneelin käyttö on kustannustehokkaampaa kuin erillisten geenien testaaminen yksittäin. PHARMA-testin hinta on noin 200–250 euroa ja siitä ei saa Kela-korvausta.

PHARMA-testin tulokset eivät vanhene, mutta uusia testattavia geenivariantteja tulee.

Perinnölliset tekijät vaikuttavat useiden lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen. Perimän on arvioitu selittävän 20–30 % poikkeavista lääkevasteista. Siten huomattava osa meistä on perimämme vuoksi pysyvästi riskiryhmässä lääkehoitojen suhteen.

Käytännössä perimää hyödynnetään vielä harvoin potilaiden lääkehoitopäätöksissä, vaikka potilaiden geenitiedon hyödyntämiseen on edellytykset. Farmakogenetiikan asiantuntijatahojen suositusten sekä kansallisen genomistrategian tukemana farmakogeneettinen testaaminen todennäköisesti yleistyy terveydenhuollossa. Samalla tavoite yksilöllistetyistä lääkehoidoista on lähempänä toteutumista.

https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16108.pdf

PHARMA-testin tulos ei vanhene, minkä vuoksi sitä voi hyödyntää koko eliniän. Mutta, geenitieto lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi vuonna 2016 genetiikan ohjelmistoyritys Abomicsin kuluttajille suunnatussa GeneAccount Service-geenitestissä oli 11 geeniä, nyt vuonna 2020 niitä on jo 23. Analysoitavien geenien määrän lisääntyessä, yksilöllistä lääkevastetta määräävän fenotyypin (farmakogeneettisen FG-geeniprofiilin) algoritmi tulee osuvammaksi.

Samalla kun kliinisten geenien ja geenivarianttien määrä lisääntyy, niin myös niiden lääkkeiden CPIC-lista, jotka lääkärin on vastaanotollaan huomioitava, kasvaa.

PHARMA-testin tulosten tulkinta ja varmistus koskien sopivaa lääkitystä

Yksi keskeinen este farmakogenetiikan rutiinitestauksen yleistymiselle on ollut käyttäjäystävällisen lääkepäätöstyökalun puuttuminen – miten lääkäri voi ja osaa huomioida geneettisten laboratorioanalyysien tulokset vastaanotollaan, kun aikaa per potilas on noin 10-20 minuuttia? Tähän tulosten palautus- ja tulkintapulmaan on olemassa erilaisia ratkaisuja riippuen geenitestin ostajasta/tilaajasta, onko hän kuluttaja vai lääkäri.

PHARMA-testi on tarkoitettu meille tavallisille apteekin asiakkaille, siis kuluttajille, jotka asioimme apteekin itsehoito-osastolla.

PHARMA-testin tuloksissa geenit jaetaan kolmeen (3) kategoriaan:

1. Geenit, joiden genofarmakologinen aktiivisuus poikkeaa merkittävästi
2. Geenit, joiden genofarmakologinen aktiivisuus poikkeaa kohtalaisesti
3. Geenit, joiden genofarmakologinen aktiivisuus on normaali (tavanomainen)

Apteekin asiakkaalle PHARMA-testin tulokset ovat kyllä-ehkä-ei -tasolla:

• Kyllä: Vihreä geeni ja lista sopivista CPIC-lääkkeistä.
• Ehkä: Oranssi geeni ja lista huomioitavista CPIC-lääkkeistä.
• Ei: Punainen geeni ja lista erityishuomioitavista CPIC-lääkkeistä.

Keskustelu geenitestin tuloksista (oranssit ja punaiset CPIC-lääkkeet) lääkärin kanssa voi olla haasteellista, sillä PHARMA-testi on luonteeltaan hyvinvointigeenitesti, se on myynnissä apteekin itsehoitopuolella ja se ei ole diagnostinen. Lisäksi lääkäreiden peruskoulutukseen kuuluu genetiikkaa hyvin vähän.

PHARMA-testin tulosraportissa on liian vähän tietoa lääkärille koskien lääkemääräyksen kirjoittamista. Analysoitujen geenivarianttien genotyypit on kerrottu ja tulokset on jaoteltu kolmeen (3) kategoriaan geenin toiminnan mukaan. Genotyypin/genotyyppien määrittämää fenotyyppiä (FG-geeniprofiilia) ei ole kuitenkaan esitetty ja siten yksilöllistä lääkeneuvoa ei ole saatavilla, mikä ohjaisi edelleen sopivan lääkkeen ja annoksen valintaa.

Tämä Evogenom-valmistajan ratkaisu (FG-geeniprofiilin ja lääkeneuvojen puuttuminen) on tarkoituksenmukainen, sillä tavallisella kuluttajalla ei ole lääkärin osaamista: Lääkemääräykseen tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilanteesta ja genetiikka on vain osa kliinistä kokonaiskuvaa. Lääkäri pääsee pohdinnassaan hyvään alkuun, kun hänellä tiedossa on tiedossaan potilaan ’punaiset ja oranssit geenit sekä CPIC-lääkkeet’.

Mikäli lääkäri on halukas huomioimaan geenituloksen, niin hän voi halutessaan varmistaa PHARMA-testin punaisten ja oranssien geenien tuloksen ja tilata Synlab-laboratorioketjusta laajan FG-geenipaneelin tai osakokonaisuuksia koskien yksittäisiä FG-geenejä, kuten SCLCO1B1, CYP2D6 tai CYP2C19, tai hyytymislääke varfariinin geenipaneelin. Näihin Synlab-tuotteisiin liittyy raportin tulkintapalvelu lääkärille, jossa potilaan tulos (FG-geeniprofiili) avataan käytännön hoito-ohjeiksi – mikä lääke, mikä annos tai mikä vaihtoehtoinen lääke/lääkkeet.

PHARMA-testin tulosten tulkinta koskien tarvittavia ravintolisiä ja elintapaohjausta

APTEEKKI geenitesti Pharmassa määritellään luontaiset geneettiset tasot vitamiineille, kivennäis- ja hivenaineille.

Ihmisen vointiin vaikuttaa elimistön tasapaino. Tasapaino voi kuitenkin heilahtaa ja vitamiineista sekä kivennäis- ja hivenaineista voi tulla puutetta. Puutteeseen voivat johtaa esimerkiksi:

• yksipuolinen syöminen
• fyysisesti rankka liikkuminen
• laihdutus
• erityisruokavaliot (esim. kasvisruoka- tai vegaaniruokavalio)
• suolistosairaudet
• raskaus ja imetys
• geeniperimä

Vitamiini-, kivennäisaine- tai hivenainevalmiste voidaan luokitella lääkkeiksi silloin, kun niitä käytetään sairauden hoitoon tai sairauden ennaltaehkäisemiseen, tai sairauden oireiden lievittämiseen. Silloin valmiste kuuluu lääkevalvonnan piiriin. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaan luustoa tukeva kalkki-D-vitamiinilääkitys on tällainen apteekin palvelutiskin takaa saatava KeLa-korvattava ravintolisä.

Muut vitamiini-, kivennäisaine- ja hivenainevalmisteet ovat ravintolisiä ja kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Niitä myydään mm apteekin itsehoitopuolella.

Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet ovat elimistölle välttämättömiä yhdisteitä, joita tarvitaan jatkuvasti pieniä määriä ylläpitämään terveyttä. Monipuolinen ravinto takaa parhaiten riittävän vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden saannin, jolloin ravintolisien nauttiminen ei ole välttämättä tarpeellista. Suosituksia suuremmasta vitamiinien saannista ei ole tutkimuksissa todettu olevan lisähyötyä.

Suomalaiset saavat yleensä riittävästi vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita ravinnosta. Liian vähäinen ravintolisien saanti saattaa johtaa puutostiloihin, joita Suomessa esiintyy nykyisin hyvin vähän. Puutteita ilmenee lähinnä vain D-vitamiinin ja foolihapon (B9-vitamiinin) sekä hivenaine raudan (erityisesti naisilla) saannissa. Puutetilan voi varmistaa mm Synlabin laboratoriopaketilla, johon ei tarvita lääkärin lähetettä.

Näin korona-aikaan D-vitamiinin puutos voi altistaa vakavalle koronatautimuodolle ja HUS ohjeistaa tiettyjä ryhmiä ottamaan suuremman annoksen:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000007643936.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007684817.html

Tämä yleinen käsitys ravintolisien puutteiden vähäisyydestä voi muuttua tulevien vuosikymmenien aikana, kun geenitieto lisääntyy. Jo nyt ihmisgenetiikan varhaisaikakaudella tiedetään, että geeniperimä voi vaikuttaa siihen, miten paljon tai vähän elimistössä on luontaisesti vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Hyvinvointigenetiikan tutkimuksissa selvitetään näitä ravintolisien (lisä)tarpeen luontaisia syy- ja seuraussuhteita.

Mitä ravintolisiä kannattaa hankkia apteekista ennaltaehkäisevästi oman hyvän voinnin turvaamiseksi tai edistämiseksi? Geenitulos voi ohjata järkeviä, kustannuskestäviä ostopäätöksiä, kun turhat ja tarpeettomat ravintolisät jäävät hankkimatta.

PHARMA-testissä vitamiineista mukana ovat rasvaliukoiset A- ja E-vitamiinien kaltaiset molekyylit (karotenoidit ja tokoferolit), A1-vitamiini (retinoli) sekä D-vitamiini, jotka varastoituvat elimistöön ja joiden puutostila voi ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua. Vesiliukoisista vitamiineista on mukana B-12, jota tarvitaan erityisesti verisolujen ja hermosolujen uusiutumisessa. Lisäksi B-12 toimii elimistön aineenvaihdunnan reaktioissa.

Kivennäisaineet ja hivenaineet ovat luonnossa esiintyviä mineraaleja, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle. Tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium, magnesium ja kalium. Hivenaineiksi nimitetään kivennäisaineita, joita tarvitaan hyvin pieniä määriä. Hivenaineita ovat mm rauta (tärkein), fosfaatti, sinkki, kupari, jodi ja seleeni.

PHARMA-testissä mukana olevia mineraaleja ovat kalsium, magnesium, fosfori, sinkki sekä kupari.

DiagFactorin geenineuvontapisteessä sinulle avataan PHARMA-raportin terveyshyödyt

Evogenom ja Medifon (Vihreän Ristin apteekkien tukkuri) tekevät yhteistyötä ihmisgenetiikan asiantuntijayritys DiagFactor Oy:n kanssa, joka laatii PHARMA-testistä pyydettäessä erillisen ja selkokielisen lausunnon.

DiagFactor on Suomen ensimmäinen ja ainoa genomiterveysyhtiö, joka on keskittynyt kuluttajien geenitestien tulosten tulkintaan (geenineuvontaan) etävastaanotolla.

https://diagfactor.com/tuote/terveyden-geenineuvonta/

Lausunnon laatimisessa käytetään mm Suomen Lääkäriliiton Duodecimin GeneRx-tietokantaa, joka sisältää useista eri lähteistä kootut tiedot geenien vaikutuksista lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen, mukaan lukien lääkeneuvot annosohjeineen. GeneRX-tietokanta perustuu kansainväliseen CPIC-ohjeistukseen, jolla pyritään harmonisoimaan tiettyjen genofarmakologisten lääkkeiden (= CPIC-lääkkeiden) turvallista käyttöä kansainvälisesti. Sama GeneRx-tietokanta, jota lääkärit käyttävät Synlabin geenipaneelien ja yksittäisten geenien tulkinnassa.

Geenineuvonta on eettistä ja vastuullista silloin kun jotakin voidaan tehdä esim. antaa elintapaohjausta tai pohtia sopivan lääkkeen valintaa. Fimean tutkimuksen mukaan suomalaiset potilaat tahtovat keskustella lääkärin kanssa hoitovaihtoehdoista ja sopivan lääkkeen valinnasta sekä ovat pettyneitä, jos he poistuvat vastaanotolta ilman reseptiä. Me geenineuvojat voimme auttaa asiakasta valmistautumaan, miten keskustella hoitopäätöksestä lääkärin kanssa, kun asiakkaalla on geenitietoa, jolla voi olla merkitystä tulevan lääkevalinnan tai hoitotilanteen kannalta.

DiagFactorin geenineuvojat, ihmisgenetiikan väitelleet ammattilaiset, eivät kuitenkaan tee diagnooseja, arvioi hoidontarvetta tai anna hoito-ohjeita. Ne ovat lääkärin työtä. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan edelleen esim. Terveystalon lääkärin vastaanotolle.

Geenikuiskaajan blogin kirjoittaja Merja Auvinen on digitaalisen genomiterveysyhtiö DiagFactorin perustaja ja Suomen 1. geenineuvoja, Helsingin yliopiston filosofian tohtori ja syöpäbiologian dosentti sekä Aalto yliopiston Executive Education liikkeenjohdon executive MBA.

Merja on kirjoittanut ’Geenit ja minä’ e-kirjan sekä lukuisan joukon geenineuvonnan eri osa-alueiden geenioppaita. Hän on tehnyt pitkän uran akateemisena tutkijana, lääketeollisuuden tieteellisenä asiantuntijana ja terveysteknologian yrittäjänä. Hänen erityisosaamisalueisiinsa kuuluu myös ihmisten kohtaaminen NLP-valmennuksissa.