Onnistunut elämänmuutos vaatii ennen kaikkea sisäistä motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Terveyskäyttäytymistä ja -tulevaisuutta voi muuttaa, kun tekee riittävän pieniä muutoksia: Esimerkiksi, kun päivittää joka kuukausi 1-2 arkirutiinia.
Vuodenvaihteessa on hyvä aika asettaa tavoitteet korkealle ja lähteä tavoittelemaan uutta, terveellisempää elämäntyyliä. Geenikuiskaajan blogissani avaan havaintoja, miten tästä vuodesta 2023 voi tulla onnistumisten ja hyvinvoinnin vuosi, kun muutat elämääsi yksi päivä kerrallaan.
Pysähdy sen kysymyksen ääreen millä ja miten haluat ravita itseäsi: miten nukut ja tauotat työpäivääsi, mitä syöt ja juot, mitä luet ja mitä katsot, millaisten ihmisten kanssa ja vaikutuspiirissä vietät aikaasi.
Geenitestistä saatavan DNA- eli genomitiedon hyötykäyttö on yksi keino lähestyä sitä kuka olet geneettisten ominaisuuksien ja mahdollisuuksien suhteen – mitkä ruoka-aineet maistuvat hyviltä, millainen liikunta tukee sinun jaksamista tai mihin aikaan vuorokaudesta olet aktiivisin.
Lääkärille geenitestitieto on yksi osa kliinistä kokonaiskuvaa, kun hän pohtii potilaan hoitovaihtoehtoja. Ihan vastaavasti geenineuvoja ja hyvinvointivalmentaja voivat huomioida geenitestitulokset yhtenä osana kokonaisvaltaista tilannetta, kun pohditaan asiakkaan valmennusohjelmaa.
1. Hahmota muutos
Ole realistinen ja selvitä lähtötilanne: Miksi muutos tarvitaan? Mihin muutoksella tähdätään? Mitkä asiat motivoivat pitämään muutoksen vaatimista asioista kiinni? Mitkä asiat voivat rikkoa motivaation?
Kestävä tapa päivittää itseään vuodelle 2023 on miettiä mitä terveys ja hyvä olo merkitsee juuri sinulle. Yksi keino tälle ajatusmatkalle on perehtyä Sitran katsaukseen ja yhteenvetoon siitä, millaista on hyvä elämä koronapandemian jälkeen. Ohessa linkki tiedostoon:
https://media.sitra.fi/2020/12/15081559/elamantavat-pandemian-jalkeenesityssitrafi.pdf
Kun tavoitteet ja niiden taustalla vaikuttavat arvot (syyt) ja esteet (uskomukset) on kirkastettu, muutoksella on hyvä mahdollisuus onnistua. Silloin päivittäiset valinnat (rutiinit) perustuvat tietoiseen päätökseen. Haluttu ja merkityksellinen muutos on toiminnan ajuri.
Samalla kun määritetään tavoite esim. toisenlaisen syömisen opettelu ja painonhallinta, on hyvä kartoittaa myös muut elämän osa-alueet – millä tolalla ovat esimerkiksi parisuhde, perhe, asuinpaikka, luontosuhde, taloudellinen tilanne, arkiaktiivisuus, unen laatu, palautuminen, lepo, istumisen määrä, liikkuminen, tupakan ja alkoholin käyttö sekä sosiaaliset suhteet? Kokemus stressistä – paineista ja vaatimuksista – vaikuttaa ratkaisevasti arjen käyttäytymiseen eli rutiinien toistuvaan valintaan ja niissä onnistumiseen.
Elämänmuutos on tärkeää tehdä oikealla hetkellä. Tarvitaan psykologisia voimavaroja. Jaksamisen on oltava hyvässä kuosissa. Elintavat, elämänlaatu ja elintaso luovat elämisen raamit. Muutoksesta saatavan hyödyn on aina oltava suurempi kuin sen vaatima vaiva.
Kun muutoksen ajatustyö on hyvällä mallilla, on aika tunnistaa ja tunnustaa tunteiden voima. Ensimmäinen askel on tunnistaa omat tunteet ja sanoittaa ne. Kielteiset tunteet voivat häiritä ja estää tekojen aikaansaamista, kun taas myönteiset tunteet voivat edesauttaa uusien toimintatapojen aloittamista.
Se mitä ja miten ajattelet vaikuttaa tunteisiin: Myönteinen tunnetila vaikuttavaa suorituskykyyn: sisäiseen motivaatioon, päätöksentekoon, päivittäiseen toimintaan ja pitkäkestoiseen tavoitteeseen sitoutumiseen. Kun haluamme vapauttaa muutokseen tarvittavan täyden mielen potentiaalin, meidän on ymmärrettävä syvästi, mitä tarkoittaa olla ajatteleva ja tunteva ihminen – niin lähipiirissä kuin työpaikalla. Tunteet ohjaavat tekemistä ja tunteiden itsesäätelyä voi oppia. Omaa työkuntoa kannattaa vaalia.
2. Ideoi tarvittavat pikkumuutokset
Elämänmuutos on hyvä toteuttaa omilla ehdoilla. Esimerkiksi kun sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeä hyvän elämän arvo, muutos ei saa rajoittaa niitä. Vaikkapa liian tiukka ruokavalio ja täysi liikuntakalenteri voivat rajoittaa yhteyttä muihin.
Mitä isompi muutos, sitä pienempiin osiin se kannattaa palastella. Tutkitusti 1-2 elämäntaparutiinien muutosta per kuukausi on hyvä määrä, jotta muutoksista tulee pysyviä. Kun muutetaan 1 asia, niin onnistumisprosentti on 80. Kun muutetaan 2 asiaa, niin onnistumisprosentti on 35. Kun yritetään muuttaa ’kaikki’, niin vain 5 % onnistuu.
Esimerkiksi 2 konkreettista tavoitetta helmikuulle: Syön lounaalla ja päivällisellä aina kasviksia, puolet lautasen koosta. Ostan Halmeen ruisleipää torstaisin. Saat onnistumisen ja minäpystyvyyden kokemuksia.
Kohti parempaa (esim. painonhallintaa) edetään pienin muutosaskelin, yksi välietappi kerrallaan. Fokus kestää, kun onnistuneesta välietapin – päivän, viikon ja kuukauden – saavuttamisesta kiittää ja kannustaa itseään. Muistathan myös palkita itsesi, kun olet toteuttanut uutta rutiinia kuukauden, puoli vuotta ja koko vuoden.
3. Päätä, että muutos on totta.
Kun muutostarve on hahmotettu, pienet askeleet ja palkinnot on ideoitu sekä mieli on valmis, on aika tehdä päätös. Päätös realisoituu, kun sen kertoo ääneen itselle ja lähipiirille.
Lähipiirin asenteilla on suuri merkitys muutoksen onnistumisessa – elinympäristön pitää tukea tekemisen meininkiä. Vaikka oma tahdonvoima olisi suuri, muutos voi olla liian raskas toteuttaa, mikäli perhe ja/tai ystäväpiiri hangoittelevat vastaan ja eivät anna pyyteetöntä vertaistukea.
Koetinkiveksi voi nousta yhtä lailla vähättelevästi suhtautuva lähipiiri kuin esimerkiksi vuorotyö, joka voi hankaloittaa itsekuria.
Kerro lähipiirille muutoksesta ja tee siitä yhteinen (iloinen) asia, jossa tehdään yhdessä terveellisiä valintoja. Lisää arkeen jo tunnetusti hyvää oloa lisääviä tekijöitä. Etsi muita vastaavaa muutosta tekeviä henkilöitä esim. FB-ryhmistä ylläpitämään asennetta, voimavaroja ja energiaa. Sinnikkyys auttaa katsomaan yksittäistä hankalaa vastoinkäymistä pidemmälle.
4. Toteuta elämänmuutos. Anna ammattilaisten auttaa onnistumisessa.
Isot muutokset ovat vaikeita. Pienistä muutoksista on helpompi tehdä pysyviä, ja niitä voi tehdä paljon. Toiminta on tärkeintä, jotta tavoitteeseen ja unelmaan päästään.
Aloititpa minkä tahansa elämäntapamuutoksen, kannattaa aluksi tutustua omaan oloosi ja terveytesi nykytilanteeseen. Elimistösi hyvinvoinnin perusvoimavarat selvität helposti DNA-testauksella ja laboratoriotutkimuksilla. Tutkimuksilla saat tiedon esimerkiksi ominaisuuksista ja sairausriskeistä, joihin voit vaikuttaa elintapoja päivittämällä.
Ei sitä muutosta tarvitse yksin tehdä! Apua ja tukea myös silloin, kun päätöstä koetellaan!
DiagFactorin geenineuvoja Merja ja hyvinvointivalmentaja Markku ottavat huomioon jokaisen elämänmuuttajan (valmennettavan) henkilökohtaisen tilanteen ja rakentavat elintapamuutoksen kullekin sopivaksi, geenitestauksen DNA-tulokset hyödyntäen. DNA:n on kirjoitettu hyvän elämän resepti, meidän kunkin voimavarapakki – ominaisuudet, luonteenpiirteet, riippuvuudet, sopiva lääkitys ja sairastumisriskit.
Autamme sinua valitsemaan sopivan ja luotettavan geenitestin ja laboratoriotutkimukset (Synlab, PUHTI tai Nightingale Health), joihin erityisesti haluat kiinnittää huomiota ja toivot muutosta.
Autamme sinua kirkastamaan arvot, päästämään irti huonoista tavoista, syömään hyvin ja treenaamaan kohtuullisesti. Me emme jätä sinua yksin muutoksen hankalissa tilanteissa, joissa pitää vastustaa houkutuksia ja tsempata itseään, olipa kyse terveellisestä ruokavaliosta luistamisesta tai sohvan vetovoimasta. Epäonnistumiset ovat rakentava osuus uutta arkea. Opetamme sinua olemaan armollinen itsellesi.
Muutos vaatii toistoja, säännöllisyyttä ja aikaa. Muutokseen liittyy lisäksi turhautumista, repsahduksia, sallivuutta ja hurttia huumoria.
Vuoden päättyessä sinulla voi olla hyvinvoinnin työpakissa 12-24 päivitettyä arkirutiinia. Huikeaa!
Tervetuloa tutustumaan DiagFactorin verkkokaupan laajaan valikoimaan erilaisia genetiikan tuotteita ja palveluita, jotka voivat auttaa sinua päivittämään itsesi ja saavuttamaan asettamasi terveyskäyttäytymisen tavoitteet. Me autamme sinua sietämään epätäydellisyyttä, elämää itseään:
https://diagfactor.com/kauppa/
Geenikuiskaajan blogin kirjoittaja Merja Auvinen on digitaalisen genomiterveysyhtiö DiagFactorin perustaja ja Suomen 1. geenineuvoja, Helsingin yliopiston filosofian tohtori ja syöpäbiologian dosentti sekä Aalto yliopiston Executive Education liikkeenjohdon executive MBA.
Merja on kirjoittanut ’Geenit ja minä’ e-kirjan sekä lukuisan joukon geenineuvonnan eri osa-alueiden geenioppaita. Hän on tehnyt pitkän uran akateemisena tutkijana, lääketeollisuuden tieteellisenä asiantuntijana ja terveysteknologian yrittäjänä. Hänen erityisosaamisalueisiinsa kuuluu myös ihmisten kohtaaminen NLP-valmennuksissa.